notebook-405755_960_720

Breilin ja Karnisto-Toivonen: Ehtiikö ICT mukaan uudistukseen?


Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on tehty viimeiset kymmenen vuotta jokaisen hallituksen toimesta. Ollaan jälleen tilanteessa, jossa periaatteellisella tasolla hallitus on päässyt yksimielisyyteen uudistuksen suunnasta. Moni käytännön asia on vielä auki. Yksi merkittävimmistä on tietojärjestelmien tilanne.

Pääministeri Juha Sipilä totesi muutamia viikkoja sitten, että valtion tulee perustaa erillinen yhtiö näitä ICT-ratkaisuja varten. Jos valtio perustaa yhtiön tällaista toimintaa varten, niin onko oletettavissa, että jokainen maakunta siirtyisi käyttämään samaa tietojärjestelmää? Tämä ei olisi kilpailutilanteen ja kustannustehokkuuden kannalta järkevää. Jo nyt markkinoilla on turhan vähän toimijoita, jotka tämän mittakaavan järjestelmiä pystyvät toimittamaan.

Pääministerin esittämän erillisen ICT –yhtiön perustaminen on linjassa maan hallituksen muun hallintohimmelipolitiikan kanssa. Perustettava yhtiö toimisi todennäköisesti samalla tavalla kuin valtion muutkin ICT –yhtiöt; se keskittyisi vain määrittelytyöhön ja toimittajaohjaukseen. Varsinainen tietojärjestelmien ja niihin liittyvien infrastruktuurien toteutus jäisi ulkoisen toimittajan varaan.

Kanta -järjestelmä on hyvä esimerkki terveydenhuollon ICT –projektista, jossa olisi ollut parantamisen varaa. Terveydenhuollon työntekijät manaavat järjestelmän toteutustapaa sekä ominaisuuksia, ja kertovat työaikaa tuhrautuvan jo pelkästään siihen, että yksinkertaisetkin tiedot tulevat kirjatuksi järjestelmään. Herääkin kysymys, että onko kyseisen järjestelmän määrittelytyössä kuultu riittävästi terveydenhuollon työntekijöitä? Järjestelmätoimittajilta ei voi edes olettaa löytyvän riittävää substanssiosaamista hyvin toimivan tietojärjestelmän toteuttamiseksi.

ICT-ratkaisut ovat sote-uudistuksen onnistumisen kannalta yhtenä avaintekijänä. Kun nyt paljon tapetilla ollut valinnanvapaus yhdistetään moniin eri järjestelmiä käyttäviin toimijoihin, herää pelko, että asiakkaan hoito kärsii jo pelkästään tiedonsiirron vuoksi. Miten yhteiskunta aikoo velvoittaa yksityiset toimijat tietojärjestelmien suhteen? Yrityksellä kun on kai edelleenkin oikeus päättää omista investoinneistaan ja infrastaan.

Julkishallinnon tietojärjestelmäprojektit ovat historian valossa melko hitaita valmistumaan. Onkin herännyt kysymys, miten sotea uudistettaessa kuvitellaan ICT-ratkaisun olevan maalissa vuoden 2019 alussa, kun koko projektia ei ole vielä edes aloitettu? Lisäksi on täysin levällään koko uudistuksen punainen lanka, joten miten tietojärjestelmiä edes olisi mahdollista vielä kehittää.

Mielestämme koko uudistus tulisi pilkkoa pienempiin palasiin ja osa kerrallaan rakentaa toimiva kokonaisuus. Tällöin myös ICT-ratkaisut saattaisivat ehtiä mukaan.

Mikko Breilin, Salon Työväenyhdistyksen puheenjohtaja
Saija Karnisto-Toivonene, SDP:n puoluehallituksen jäsen

Facebooktwitterlinkedinmail