Nikkanen: Sitoutuuko eduskuntavaaliehdokkaasi mihinkään?


Kampanjasesongin käydessä kuumana, ehdokkaat ja puolueet julistavat kilvan omia ohjelmiaan ja lupauksiaan. Usein lupaukset ovat kuitenkin silkkaa sanahelinää, ja ne unohdetaan vaalitaiston tauottua. Politiikan uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että ehdokkaat kertoisivat selkeällä suomenkielellä, minkälaisten asioiden edistämiseen he ovat valmiita sitoutumaan. Eläkeläisten asema on viime aikoina noussut yhteiskunnallisen keskustelun kärkiteemaksi, joten haluan seuraavaksi tuoda ilmi muutaman asian, joiden ajamiseen olen valmis sitoutumaan.

 

Ensinnäkin meidän on tehtävä lujasti työtä eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi. Maahamme on laadittava toimenpideohjelma, jolla edellä mainittu ongelma poistetaan. Kansaneläkkeisiin tehtävien tasokorotusten on oltava keskeinen osa ohjelmaa. Eläkeläisköyhyyttä ei poisteta, mikäli korotukset kohdistuvat ainoastaan takuueläkkeeseen. Pienituloisten asemaa on tarkasteltava kokonaisuutena. Erittäin tärkeä toimenpide on kansaneläke-etuuksien indeksitarkistus. Nykyhallitus on tehnyt huonoa politiikkaa jäädyttämällä indeksit useita vuosia peräjälkeen. Tämä on johtanut siihen, että monen on valittava ostaako ruokaa vai lääkkeitä, sillä molempiin rahat eivät riitä. Indeksijäädytyksistä on siis luovuttava, ja tulevien päättäjien on oikaistava jäädytysten aiheuttamat toimeentulon jälkeenjääneisyydet.

 

Sosiaali- ja terveyspalveluja ei myöskään saa unohtaa vaalien jälkeen. Jos nykyinen kokoonpano jatkaa maamme asioiden hoitoa, voidaan nyt paljon esillä olevat vanhustenhoidon ongelmat sysätä sivuun toteamalla, että rahaa epäkohtien korjaamiseen ei löydykään. Valitkaa siis päättäjät, jotka ovat valmiita puolustamaan palveluja käyttäviä ikäihmisiä suuryritysten sijaan. Tähän rintamaan olen valmis, josta näyttönä toimivat lukuisat puheenvuorot ja esitykset, joita olen tehnyt Salon kaupunginvaltuustossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset eivät saa nousta esteeksi hyvän hoivan saannille, mikäli haluamme vielä kutsua itseämme hyvinvointivaltioksi.

 

Haluan kiinnittää huomiota myös veropolitiikkaan. Nykyään eläkkeitä verotetaan ankarammin kuin vastaavan suuruisia palkkatuloja. Verottoman eläketulorajan jälkeen eläkkeensaajien verotus ei saa olla palkkatulon verotusta tiukempaa. Vähävaraisten asemaa voidaan helpottaa myös kotitalousvähennysjärjestelmää kehittämällä. Nykyisellään kotitalousvähennys on lähinnä hyvätuloisten asumisen tukimuoto. Pienituloisten ongelmana on, että vähennys tehdään verosta. Pienimmistä tuloista veroja ei makseta, joten vähennystäkään ei voi tehdä. Kotitalousvähennysjärjestelmä syrjii myös yksin asuvia, joiden määrä on yhteiskunnassamme suuresti kasvanut.

 

Kotitalousvähennyksen epätasa-arvoa voitaisiin oikaista noudattamalla Sitran vuonna 2015 valmistamaa suunnitelmaa. Siinä annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa niille, joiden tulot eivät riitä verovähennyksen saamiseen. Näin kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Summa olisi varattu kotitalousvähennyksen tarkoittamien palvelujen hankintaan. Tämä lisäisi pienituloisten ostovoimaa, ja parantaisi heidän mahdollisuuksiaan hankkia hyvinvointia tukevia palveluita. Hyvin toteutettuna esittämälläni mallilla olisi työllistäviä vaikutuksia, ja se tukisi myös sitä, että ihminen voisi asua kodissaan mahdollisimman pitkään.

Kirjoittaja on salolainen liikunnanohjaaja ja eduskuntavaaliehdokas.

Facebooktwitterlinkedinmail