Pekka Kymäläinen: Milloin tulevaisuus alkaa?


Mielenkiintoinen kysymys. Menneisyys tunnetaan, tulevaisuus on hämärän peitossa. Tänään 12.2.2016 Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa pohdittiin Saksan teollisuustuotannon heikentymistä vuoden 2015 loppupuolella ja tämän vaikutusta Suomen näkymiin. Päivää aiemmin iloittiin mahdollisesta kiinlaisten hahmottelemasta miljardin euron biodieselivestoinnista Kemiin. Tänään HS:ssa asiantuntija toppuuttelee hankkeen toteuttamista siihen sisältyvien suurten epävarmuustekijöiden takia. Kiinalla itsellään teollisuus yskii. Suomelle tämä näkyy siten, että markkinoille tulee halpaa terästä, joka taas kiusaa suomalaista teräksenvalmistajaa. Utuista on maailmantaloudessa.

Salolaisittain muistissa on suuret Nokian ja Microsoftin työpaikkamenetykset. Matkapuhelinohjelmistojen suunnittelua jatkui edelleen Espoossa, jonne Salostakin siirtyi osaavaa henkilöstöä. Nyt MS ilmoitti vähentävänsä työvoimaa nimenomaan matkapuhelinalalta, mikä voi vaikuttaa täällä edelleen asuvien, mutta Espoossa työssäkäyvien näkymiin.

Vuosi 2015 oli salolaisittain inhimillisesti katsottuna ikävien uutisten vuosi. Kaupungin väkiluku aleni 367 hengellä, työvoima 428 hengellä ja työttömyys oli korkeampi kuin koskaan. Työttömiä oli 4.585 henkilöä eli 18,3 % työvoimasta. Heistä alle 25 -vuotiaita oli vajaa 600 henkeä ja yli 50-vuotiaita lähes 1.800 henkilöä. Työ- ja elinkeinohallinnon edistävien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden määräkin oli vähentynyt merkittävästi. Avoimia työpaikkoja oli joulukuun 2015 lopulla vajaa kaksisataa, joista reilut puolet oli myyntityössä. Matalapalkka-alan vai provisiopalkan työpaikkoja? Sitä ei tieto kerro. Uusia yrityksiä perustetaan edelleen kohtuullisesti, joskaan ei ihan aikasempaan tahtiin. Työvoiman kerrotaan supistuneen reilulla 400 henkilössä, mikä lienee seurausta valtaosin paikkakunnalta poismuuttaneen työikäisen väestön vähenemisestä. Toivottavasti edessä ei ole maailmantaloudesta johtuvia suhdanneongelmia.

Kaupunginvaltuusto ei juurikaan painiskele elinkeinotoiminnan kehittämisongelmien kanssa. Vastuu on siirretty kaupunginhallitukselle ja kaupungin elinkeinoyhtiölle. Vuodelle 2016 valtuusto myönsi erillisen 300.000 euron määrärahan käytettäväksi mahdollisiin yritystoiminnan kehittämiskohteisiin. Hyvä alku. Työkaluja uusien yritysten perustamiseksi saadaan ilmeisesti riittävästi ulkopuolisilta toimijoilta, kun kaupunginhallitus ei kehtaa pyytää valtuustolta totuttua enempää taloudellisia panostuksia. Leikataan palveluja ja palveluverkostoa, suurennetaan ryhmiä. Ehkä nyt olisi aika panostaa myös elinkeinoelämään ja sitä kautta taloudellisen pohjan kasvattamiseen. Startup -yrityksiä toivotaan perustettavan Nokian ja Microsoftin henkilökunnan osaamisella. Tietysti sellaisia yrityksiä, jotka kasvaisivat nopeasti, mutta löytyykö niitä ja kuinka paljon, on hyvä kysymys. Kaupungissa on hyviä markkinataloudessa toimivia perheyrityksiä ja näiden potentiaalia tarvitaan edelleenkin.

Näin lopuksi voisin toivoa, että valtuustollekin järjestettäisiin tilaisuus, jossa kerrottaisiin kaupungin elinkeinopolitiikasta, yritysten kasvunäkymistä, ongelmista yms. Ehkä tämä auttaisi hahmottamaan niitä panostuksia, joita kaupungilta voisi kohtuudella edellyttää. En tiedä alkaako tulevaisuus tästä seminaarista, mutta ei kai se haitaksikaan ole..

Kirjoittaja on salolainen kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja

Facebooktwitterlinkedinmail