Simo Paassilta: Vanhuspalvelut sote-uudistuksessa


Vanhuspalvelut ovat tyypillisesti lähipalveluja. Nyt valmistaudutaan kuntatasollakin keskustelemaan sote-uudistuksesta. Ikääntyneen mahdollisimman hyvän arjen ja toimintakyvyn säilymisen ja ylläpitämisen näkökulmasta haluan muistuttaa vanhuspalvelujen kehittämisen edellyttävän syvällistä analyysiä ja keskustelua toteutuakseen parhaalla mahdollisella tavalla. On tarkkaan analysoitava, millä keinoin tulisi varmistaa maakuntahallinnon ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Mitkä ovat esimerkiksi ne vanhuspalvelut, jotka voivat toteutua kuntien vastuulla myös jatkossa.

Ehdoton lähtökohta on, että ikäihmisille on taattava riittävät sosiaali‐ ja terveyspalvelut. Soten hallintorakenteista puhuttaessa on keskityttävä siihen, että ikäihmisten sosiaali‐ ja terveyspalvelut ovat määrältään riittäviä, laadukkaita ja kohtuullisen hintaisia. Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina on pidettävä huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Ikäihmisten elämänlaatua ja arjen sujuvuutta voidaan edistää varmistamalla heille kohtuullinen toimeentulo ja riittävät, helposti saavutettavissa olevat palvelut. Asiakasmaksujen tulee olla kohtuullisia ja maksukattojen yhdistämisen mahdollisuuksiin tulee paneutua.

Vanhuspalvelulaissa on täsmennetty pitkäaikaisen laitoshoidon edellytyksiä: ”Kunta voi vastata iäkkään henkilön palvelutarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet ”On siis erityisen tarpeen se, että vanhuspalveluluiden järjestäminen on mahdollisimman lähellä asiakasta. On tärkeää tuntea paikallisesti ikääntyneen arkea ja paikallisia oloja, yksilön toimintakyvyn ylläpitämisen ja kotona asumisen todellisen kehittämisen ja tukemisen mahdollisuuksia, jotta voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi laitoshoidon tarvetta. Kun hallitusohjelma korostaa kotihoidon ensisijaisuutta ja samanaikaisesti vanhusten laitoshoidon vähentämistä, kasvaa vielä nykyistäkin suuremmaksi kuntatasoinen lähipalveluiden hallinnointi ja lähellä ihmistä olevat tarpeet, niiden tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen. On syvällisesti pohdittava kuinka tämä voi toteutua suuren maakuntahallinnon kaukaisella ohjauksella ilman tietämystä paikallisesta tarpeesta tai tilanteesta.

Lopuksi haluan muistuttaa kuntatason vanhusneuvostojen toiminnan ja edellytysten turvaamisesta Lisäksi pidän välttämättömänä, että maakuntahallinnon yhteyteen perustetaan hyvin resursoidut ja asianmukaisesti valtaistetut vanhusneuvot. Varsinais-Suomen liiton yhteyteen perustetussa eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnassa tätä jo harjoitellaan

Kirjoittaja on salolainen kaupunginvaltuutettu ja Eläkkeensaajien keskusliiton varapuheenjohtaja sekä Salon Eläkkeensaajien puheenjohtaja.

Facebooktwitterlinkedinmail