Taimela: Ikäihmisten palvelut hoidettava kuntoon


Ikäihmisten hoidosta käyty keskustelu on avannut monen silmät. Vaikka kenellekään ei varmasti tullut yllätyksenä, että hoivapalveluissa on ongelmia, nyt paljastuneiden epäkohtien raadollisuus ja laajuus ja hoivan laadusta tinkiminen toimintatapana kuitenkin yllättivät.

Olen saanut asian tiimoilta valtavasti yhteydenottoja. Ne kertovat hyvistä hoivakodeista, joissa palvelu pelaa ja hoitajilla on aikaa riittävästi vaikkapa lehtien lukemiseen tai asiakkaiden kanssa ulkoiluun varsinaisen hoitotyön lisäksi. Valitettavasti valtaosa viesteistä kertoo toisenlaisesta todellisuudesta. On yksiköitä, joissa ruokailujen järjestäminen alkaa olla omaisten varassa. Myös hoitajat ovat kovilla. Eräs viesti kertoo, että hoitotyötä kutsumusammattinaan pitänyt henkilö joutui vaihtamaan alaa, kun ei jaksanut riittämättömyyden tunnetta kotipalvelukentässä.

Ikäihmisten palveluiden keskiössä pitää olla aina ihminen ja hänen omat yksilölliset tarpeensa. Vaikka julkisella puolella on omat ongelmansa, on erityisen merkillepantavaa, että yksityisten palveluntarjoajien kohdalla tehostukset otetaan hoitajien selkänahasta ja palvelun laadusta. Minimihenkilökunnalla voi saada maksimitulot, mutta harvoin hyvää ja laadukasta hoitoa. Täytyy muistaa, että yrityksen tehtävä on aina tuottaa omistajilleen voittoa. Tästä syystä markkinamalli sopii erityisen huonosti hoivapalveluihin. Siksi myös hallituksen sote-ratkaisu, jonka ytimessä on nyt jo ollut pidemmän aikaa tämä markkinamalli, on vakava virhe.

Ikäihmisten hoivapalveluissa paljastuneet ongelmat on nyt määrätietoisesti korjattava. Hallitus tuo lisäbudjetillaan parannusta valvonnan resursseihin. Oppositiopuolueet tekivät yhteisen lakialoitteen hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin. Tämä vähimmäistaso tarvitaan, koska suosituksia ei ole noudatettu. Mitoituksen ehdottomana lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen. Mitoituksen taso tulee määritellä asiakkaiden fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja palveluiden tarpeen pohjalta. Hoitajamitoitus ei luonnollisesti riitä yksinään siihen, että asiat saadaan kuntoon, vaan muitakin toimenpiteitä tarvitaan. Se on silti tärkein konkreettinen askel oikeaan suuntaan. Jotta epäkohdat voidaan hoitaa kuntoon, niistä on saatava tieto. Siksi on tärkeää, että jokaisella ikäihmisellä, omaisella ja hoitajalla on vaivaton tapa ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista eteenpäin.

Suomen väestön ikääntyessä nopeasti on tärkeää panostaa ikäihmisten hyvinvointiin. Ikäihmiset ovat monipuolinen joukko, joka pitää osaltaan yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Isovanhemmat auttavat perheitä lastenhoidossa, monet eläkeiän ylittäneet pystyvät vielä jatkamaan työelämässä ja useat vapaaehtoisjärjestöt nojaavat aktiivisten ikäihmisten panokseen. Ikääntyminen ei tarkoita sitä, että ihminen siirtyisi yhteiskunnan ylläpidettäväksi, vaan jokaisella on oikeus täyspainoiseen vanhuuteen.

Kirjoittaja on salolainen kolmannen kauden kansanedustaja.

Facebooktwitterlinkedinmail