Parttimaa: Toimintatapojen muuttamisella kohti tasapainoista taloutta

Ajankohtaista,Mielipide

Salon kaupungissa on tehty menneen valtuustokauden aikana runsaasti toimenpiteitä, jotka ovat nostaneet kaupungin uudelle aikakaudelle. IoT Campus on kaiken negatiivisen huomion jälkeen noussut Salon kaupungin merkkipaluuksi ja uuden tulevaisuuden keulakuvaksi.

Kaupungin talouteen liittyvät päätökset on jatkossa kyettävä tekemään siten, että kaupunkiin luodaan lisää työpaikkoja. Talouden kivijalka ovat verotulot, jonka päällä kaikki muu lepää. Talouskasvua voimme me kaikki lisätä omilla päätöksillä ostaa salolaisilta yrityksiltä palveluita ja tuotteita aina kun se on mahdollista.

Kaupunkikuva tarvitsee uusia yrittäjiä tyhjiin liikehuoneistoihin ja kauniin kaupungin keskusta-alueen, josta tulisi koko kaupungin olohuone. Sama koskee myös ns. vanhoja kuntakeskuksia. Niihin tulisi kehittää samankaltainen aktiivinen ja monipuolinen toimiva monipalvelutalon malli kuin Särkisalossa. Miksi keksiä pyörää uudelleen jos se on olemassa. Jokainen meistä haluaa, että Salo on kaupunki jossa on hyvä elää ja yrittää.

Kaupungin yllä on pitkään ollut harmaa pilvi ja tämä johtuu lehtien palstoillakin käytetystä sanasta säästöt. Sanalla säästöt on negatiivinen sävy joka saa henkilöstön miettimään, että mistä nyt säästetään ja mikä palvelu nyt ulkoistetaan. Salon kaupungin henkilöstö on voimavara eikä pelkästään talousarviossa oleva kuluerä. Säästöjä tarvitaan, minkä tulee pienessä mittakaavassa ollakin luonnollinen työhömme kuuluva tehtävä. Työpaikassani kaupungin ravitsemispalveluissa olemme kyenneet hyvällä suunnittelulla ja palveluiden kehittämisellä vähentämään vakansseja eläköitymisten yhteydessä tinkimättä kuitenkaan palvelutasosta. Säästö-sanalla on myös kuntalaiseen kohdistuvia vaikutuksia ja tällöin puhutaan palveluverkon tiivistämisestä. Meidän tulisi puhua toimista palveluiden uudistamiseksi ja kehittämiseksi.

Tulosta saadaan aikaan tehostamalla työtapoja, käyttämällä uutta teknologiaa hyväksi ja samalla kehittämällä omaa työtä sekä järkeistämällä palveluita edelleen mm. yhden luukun periaatteella. Tästä toiminnasta on esimerkkinä uusi vanhuspalveluiden ja kehitysvammahuollon yhteinen hanke, jolla haetaan synergiaetua kahden palvelualueen toiminnasta saman katon alla. Etuna on esim. tukitoimintojen henkilöstöresurssien järkevä työajan käyttö. Tällöin työntekijä ei siirry työpäivän aikana usean kohteen välillä ja työaikaa ei kulu kohtuuttomasti matkustamiseen kohteesta toiseen. Ongelmana isossa organisaatiossa on säästön tekeminen väärillä toimintatavoilla, jolloin säästö voi itseasiassa tehdä lisäkuluja.

Yhteiseksi hyväksi työskentelevä kaupungin henkilöstö tekee työnsä sitä paremmin, mitä motivoituneempi ja hyvinvoivampi se on. Kauniit puheetkin lämmittävät, mutta eivät riitä. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, joita voivat olla maksuton pääsyoikeus uimahalliin ja kaupungin liikuntapaikkoihin.
Oikeudenmukainen palkkaus on toki tärkein, mutta sen ohessa myös motivoivat henkilöstöedut.
Jo lähivuosina kilvoitellaan henkilöstön saamisesta ja siinä Salon on pärjättävä.

Satu Parttimaa
kaupunginvaltuutettu,
sosiaali- ja terveyslautakunnan pj