Olen 55-vuotias järjestökoordinaattori ja insinööri. Olen naimisissa ja kuuden ihanan nuoren äiti. Perheeni asuu joen varressa Salon Ollikkalassa, ja nautimme luonnon läheisyydestä.
Unelmoin yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kirkosta, jossa jokainen tuntee olevansa näkyvä ja arvokas. Haluan kantaa vastuuta ja rakentaa kirkkoa, jossa nämä arvot näkyvät sekä päätöksissä että käytännössä.
Suuren perheen äitinä tiedän, kuinka tärkeää tuki on silloin, kun elämässä tulee vastaan vaikeita aikoja. Seurakunnan auttamistyössä nostan ensimmäiseksi perheiden tukemisen kriiseissä. Seuraavina tulevat apu kriisi- ja onnettomuustilanteissa sekä sielunhoito ja keskusteluapu.
Järjestötyössä olen oppinut, että ihmiset lähtevät mukaan, kun heille avataan ovia ja annetaan mahdollisuuksia osallistua. Seurakuntalaisten toiveita pitää kuunnella herkällä korvalla. Yhteistyö muiden seurakuntien kanssa on tärkeää, mutta paikallisuutta ei saa viedä, sillä omalla alueella tunnetaan parhaiten sen erityispiirteet. Kirkon yhteisistä linjoista on keskusteltava avoimesti ja kunnioittavasti.