Inhimillinen ja oikeudenmukainen päätöksenteko on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Erityisesti
terveydenhuollon alalla tämä tarkoittaa sitä, että hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden työoloihin on panostettava, jotta palvelut voivat toimia kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä aliresursointi on yksi suurimmista ongelmista. Se lisää hoitovirheiden riskiä ja
vaarantaa potilasturvallisuuden merkittävästi. Kun työntekijät joutuvat työskentelemään
jatkuvassa kiireessä ja liian pienellä henkilöstömäärällä, virheiden mahdollisuus kasvaa. Tämä ei
ole oikeudenmukaista hoitajia eikä potilaita kohtaan.

Hyvin resursoitu hoito takaa laadukkaamman palvelun, mikä puolestaan vähentää uusintakäyntejä
ja komplikaatioita. Kun potilaat saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa ja riittävällä tarkkuudella,
heidän terveytensä kohenee nopeammin ja vältytään turhilta lisäkustannuksilta. Ennaltaehkäisevä
ja laadukas hoito säästää pitkällä aikavälillä sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Terveydenhuollon työntekijöihin panostaminen ei ole menoerä, vaan sijoitus koko järjestelmän
tulevaisuuteen. Kun hoitajat ja muut sote-alan ammattilaiset voivat hyvin ja heillä on riittävät
resurssit työnsä tekemiseen, koko yhteiskunta hyötyy. Tämä on asia, joka päättäjien on syytä
muistaa, kun he tekevät ratkaisuja terveydenhuollon rahoituksesta ja resursoinnista.
Oikeudenmukainen ja inhimillinen päätöksenteko on avain parempaan terveydenhuoltoon ja
turvallisempaan tulevaisuuteen kaikille.

Päätöksenteon on oltava inhimillistä, oikeudenmukaista ja järkevää. Palveluiden supistaminen tai
keskittäminen ilman vaikutustenarviointia ei ole oikeanlaista tiedolla johtamista. Laadukkaat
vanhuspalvelut ja perheiden tukeminen vähentävät raskaampien palveluiden tarvetta.
Varmistamalla riittävät kotihoidon ja perhepalvelut voidaan vähentää laitoshoitoa ja syrjäytymistä,
mikä säästää pitkällä aikavälillä julkisia varoja. Jokaisella on oikeus turvalliseen, arvokkaaseen ja
laadukkaaseen elämään.

Toimitilojen vähentämisen pitää tapahtua vaiheittain, jotta palvelut eivät vaarannu. Digipalveluja
tulee kehittää käyttäjäystävällisiksi ja saavutettaviksi kaikille. Koulutusta ja siirtymävaiheen tukea
tarvitaan sekä työntekijöille että asiakkaille. Jos toteutus on liian nopea tai huonosti suunniteltu,
se voi johtaa palvelujen heikkenemiseen ja kansalaisten tyytymättömyyteen.

Hyvinvointialueiden päätöksillä on suora vaikutus meidän jokaisen arkeen. Haluan varmistaa, että
jokainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut oikeaan aikaan ja läheltä, ilman
kohtuutonta jonottamista. Jokaisella on oikeus saada laadukkaat palvelut omalta alueeltaan.
Ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta on lisättävä yhdessä kolmannen
sektorin kanssa tai kolmatta sektoria hyödyntäen. Palveluita on kehitettävä monipuolisiksi ja
kattaviksi alueellisesti.

Satu Parttimaa on salolainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginvaltuuston 1. vpj. Hän on ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa keväällä 2025.