Salon Seudun Sanomien palstoilla on käyty vireää keskustelua Salon elinvoimasta. Sofia Maleike-Ruohola toi kirjoituksessaan esiin huolensa sote-palveluiden karsimisen vaikutukset elinvoimaan (SSS 29.1). Lehden entinen päätoimittaja Vähäsilta (SSS 30.1) korosti kirjoituksessaan työpaikkojen merkitystä Salon asukasluvun kannalta.

Elinvoiman määrittely on vaikeaa. Yhdelle se tarkoittaa työpaikkoja, toiselle vireää kulttuurielämää ja kolmannelle mahdollisuutta sujahtaa lähimetsään kävelylle. Elinvoima syntyy ja kasvaa erilaisten tekijöiden summana. Haluan nostaa esiin muutaman näkökulman sosiaali- ja terveyspalveluiden elinvoimavaikutuksista.

Työpaikan löytäminen lienee edelleen merkittävin syy asuinpaikan valinnassa. Sen jälkeen tulevat muut tekijät kuten hyvä asunto, julkiset palvelut ja viimeisimmissä tutkimuksissa myös asuinpaikan turvallisuus. Ei riitä, että kunnissa on yhdenlaisia työpaikkoja, vaan niitä tulisi löytyä eri sektoreilta. Siksi sotepalveluiden keskittäminen on elinvoimanäkökulmasta iso kysymys. Mikäli työt karkaavat muualle, myös asuinpaikan vaihtaminen voi tulla monelle kysymykseen.

Yöpäivystyksen lakkauttamista pidän vakavana virheenä, mutta katse on nostettava eteenpäin. On keskityttävä siihen, millaisilla toimilla Varsinais-Suomen hyvinvointialue aikoo osaltaan huolehtia Salon elinvoiman säilymisestä. Siihen, millaisia korvaavia palveluita olemme saamassa lakkautettujen tilalle, jotta seudun työpaikat säilyvät.

Sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla on keskeinen merkitys myös alueemme koulutustarjonnan kannalta. Salossa koulutetaan edelleen sairaanhoitajia, joille on löytynyt harjoittelupaikkoja. Salon sairaalalla on ollut suuri rooli myös lääkäreiden erikoistumisessa. Tätä osaamista emme halua seudulta menettää.

Turkuun on jo keskittynyt soten työpaikkoja, viimeisimpänä psykiatria. Tammikuun alkaessa moni törmäsi myös siihen, että töihin ei pääse enää kulkemaan julkisella liikenteellä niin, että töissä olisi seitsemältä. Käytännössä vaihtoehtona on siirtyä oman auton käyttöön, mikäli edelleen päättää asua Salossa. Elinvoiman näkökulmasta liikenteellinen saavutettavuus on erittäin olennaista, minkä vuoksi julkisen liikenteen yhteyksien lisäämiseen tulisi etsiä ratkaisu.

Viimeisenä haluan nostaa esiin vielä asiakasnäkökulman, johon Maleike-Ruoholakin kirjoituksessaan viittasi. Mikäli palvelu sijaitsee fyysisesti hyvin kaukana, voi tällä olla vaikutuksia ihmisten muuttopäätöksiin erityisesti silloin, kun harkitaan muuttamista uudelle paikkakunnalle. Siksi on olennaista, että Varha kykenee esittämään uskottavan suunnitelman tulevaisuuden palvelutarjonnasta.  

Kirjoittaja on salolainen aluvaaliehdokas ja Salon Työväenyhdistyksen puheenjohtaja