Jokinen: Oppivelvollisuusiän laajentaminen on tulevaisuusteko

Ajankohtaista,Mielipide


Suomessa vakituisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Oppivelvollisuus nykytilassa alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän. Oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen velvollisuus päättyy nuoren täyttäessä 18 tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).

Työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja matalan koulutus- ja osaamistason työt vähenevät. Uudistuksella nostamme edelleen suomalaisnuorten koulutus- ja osaamistasoa eli takaamme heille paremmat mahdollisuudet pärjätä tulevaisuudessa. Koulutuksellinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo lisääntyvät.

Tällä hetkellä noin 16 prosenttia ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Tämän takia heillä on muita heikommat valmiudet osallistua yhteiskuntaan ja saada töitä. Pelkän peruskoulun oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on noin 45 prosenttia, kun taas toisen asteen tutkinnon suorittaneilla noin 71.

Jatkossa jokaiselle nuorelle taataan toisen asteen tutkinto. Nykypäivän työmarkkinoille pelkkä perusasteen koulutus ei enää riitä, vaan työllistyäkseen nuori tarvitsee vähintään toisen asteen tutkinnon. Sitä voidaankin pitää tulevaisuuden peruskouluna.

Oppivelvollisuuden laajenemisen myötä nuorille tuodaan lisää tukea ja ohjausta, jotta he voivat löytää oman paikkansa. Erityisesti nivelvaiheessa huolehditaan, että tuki ja sen tarvitsija kohtaavat riittävän aikaisin, ja että tuki jatkuu tarpeeksi kauan.

Oppivelvollisuuden pidennyksen yhtenä tavoitteena on, että raskaimmat tukitoimet voitaisiin suunnata tehokkaimmin niille, joille tarve on suurin. Uuden lainsäädännön myötä määritellyillä ohjaus- ja valvontavastuulla halutaan varmistaa, ettei oppivelvollinen nuori missään vaiheessa putoaisi tukiverkkojen ulkopuolelle eli jokaisesta oppilaasta pidetään huolta yksilöllisesti.

Uudistuksen myötä opiskelija on oikeutettu maksuttomaan toisen asteen koulutukseen. Tarkoituksena on, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori voi suorittaa toisen asteen tutkinnon täysin maksutta. Uudistus tulisi voimaan ikäluokka kerrallaan ja koskisi ensimmäisen kerran nuoria, jotka päättävät perusopetuksen keväällä 2021.

STTK:n arvion mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen saattaa olla hallituksen tehokkain yksittäinen työllisyystoimenpide. Se voi nostaa työllisyyttä jopa neljällä prosenttiyksiköllä. Vesa Vihriälän raportissa Talouspolitiikan strategia koronakriisissä oppivelvollisuuden laajentamista suositellaan yhtenä keinona talouspolitiikan vahvistamiseen.

Meidän on katsottava rohkeasti tulevaisuuteen. Yhtään nuorta ei saa hukata.

Kirsi-Maria Jokinen
Kirjoittaja on opetuslautakunnan jäsen