Länsirata ei ole yksittäisen poliitikon tai kaupungin oma projekti. Se on osa Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkon laajennettua ydinverkkoa, jonka valmistumista EU tavoittelee vuoteen 2040 mennessä. Radan rakentamisen pitäisi kuulua kokonaan valtiolle, mutta todellisuus on toinen: rahoitus on jaettava valtion ja osakaskuntien kesken.
Hankkeen ensimmäisestä vaiheesta Salon maksuosuudeksi on sovittu 27 miljoonaa euroa. Summa on toivottua suurempi, mutta se alittaa selvästi alkuperäisen 46 miljoonan euron arvion. Panostus on Salolle silti merkittävä, etenkin toisen vaiheen osuus huomioiden. Neuvoteltu maksukatto rajaa kuitenkin taloudellista riskiä ja pitää menot hallittuina. Hankkeen muut osapuolet vastaavat valtaosasta rakentamiskustannuksista.
Salo pystyy kattamaan osuutensa pitkäaikaisella lainalla, jonka kustannukset jaksotetaan useille vuosikymmenille. Kaupungin lainamäärä alittaa reilusti kuntien keskiarvon, mikä antaa taloudellista liikkumavaraa sitoutua investointiin myös tilapäisesti heikommassa taloustilanteessa.
Valtio on tehnyt selväksi, ettei se maksa sovittua enempää. Siksi katseet on suunnattava kohti Brysseliä, josta voi hakea rahoitusta hankeyhtiön kautta. Vaikka tuen saaminen ei ole varmaa, sitä pitää tavoitella, sillä jokainen lisäeuro pienentää radan hintaa. EU-rahoitusta on jo saatu suunnitteluun, ja sitä voi hakea rakentamiseen vuonna 2028 alkavalta uudelta rahoituskaudelta. EU kuitenkin edellyttää, että hanke etenee toteutusvalmiiksi.
Osakkuus Länsirata Oy:ssä antaa Salolle mahdollisuuden vaikuttaa hankkeen toteutukseen ja varmistaa paikalliset hyödyt. Kun Kirkkonummi jättäytyi osakassopimuksen ulkopuolelle, ratalinjaus säilyi ennallaan, mutta säästöjä haettiin poistamalla Veikkolan asema suunnitelmista. Tämän seurauksena juna kulkee radan valmistuttua pysähtymättä Pohjois-Kirkkonummen läpi. Jos Salo vetäytyisi sivustaseuraajaksi, ratalinjaus kulkisi yhä kaupunkimme halki, sillä reitti on vahvistettu maakuntakaavassa jo vuosia sitten.
Hankkeen aikataulu ja toteutus eivät ole vain Salosta kiinni. Epävarmuudesta huolimatta passiivisuus olisi suurin riskimme. Salo on menettänyt yli 5 000 asukasta vuoden 2010 jälkeen, kun taas Helsinki ja Turku jatkavat kasvuaan. Länsirata vahvistaisi Salon elinvoimaa pitkällä aikavälillä. Kahden kasvukeskuksen välissä uusi, nopeampi ratayhteys toisi molempien kaupunkien työ- ja opiskelumahdollisuudet entistä lähemmäs. Se tekisi Salosta houkuttelevamman uusien asukkaiden ja yritysten silmissä. Kyseessä on sijoitus kaupunkimme tulevaisuuteen, ei pelkkä kustannus.
Länsiradan ympärillä käytävä keskustelu palauttaa mieleen vuosikymmenten takaisen ajan, jolloin Helsinki–Turku-moottoritien tarpeellisuudesta vielä väiteltiin. Nykyään valtatie 1 on luonteva osa Salon sujuvaa arkea. Tuleville sukupolville uusi ratayhteys onkin yhtä itsestäänselvä osa kaupunkimme liikenneyhteyksiä kuin moottoritie on meille tänään.
MARKO POIKELA
Kirjoittaja on Salon kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston jäsen
Vastaa