Taimela: Tarvitaan kestävä ja kunnianhimoinen työllisyyspaketti

Ajankohtaista,Mielipide

Budjettineuvotteluista tarvitaan kestävä ja kunnianhimoinen työllisyyspaketti

Valtion ensi vuoden talousarvion laadinta on käynnistynyt epävarmoissa oloissa. Budjetissa on samaan aikaan huomioitava jo tehtyjen koronatoimenpiteiden talousvaikutukset, koronan akuutti hoito ja samalla on varauduttava koronan jälkeiseen aikaan. Syksyn koronatoimien kokonaisuus on hyvin erilainen kuin kevään kohdalla. Koronaa on mahdotonta laittaa kuriin pelkillä valtionhallinnon toimenpiteillä. Suurin vaikutus on meidän kaikkien omilla arkisilla valinnoilla. Muistetaan siis turvavälit ja hyvä käsihygienia!

Budjettineuvotteluista odotetaan toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite päättää toimista, jotka kasvattavat työllisten lukumäärää 60 000 henkilöllä normaalissa suhdannetilanteessa. Valtiovarainministeriön virkamiesten esittämä työllisyyspaketti sisälsi monia keinoja, jotka ovat sieltä rankemmasta päästä. Ehdotukseen sisältyvät eläkeputkien poistaminen, työttömyysetuuksien kiristäminen ja opintoetuuksien heikentäminen edustavat ajattelua, jossa uskotaan keppiin porkkanoiden sijaan työllisyyspolitiikassa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelma rakentuu merkittäviltä osin ihmisten hyvinvoinnin parantamiselle, sosiaalisen kestävyyden vahvistamiselle ja hyvän työelämän rakentamiselle. Ministeriön virkamiesten esitys sopii huonosti tähän arvomaailmaan. Moni esityksistä heikentäisi merkittävästi työssä jaksamista ja saattaisi sitä kautta vaikeuttaa entisestään tavoitetta pitää ihmiset pidempään työelämässä. Esitykset keskittyvät lisäämään työvoiman tarjontaa, eli patistamaan ihmisiä töihin. Tämä istuu huonosti tilanteeseen, jossa työpaikkoja on vähän. Olennaisempaa olisi panostaa kasvuun ja parantaa uusien työpaikkojen syntymisen edellytyksiä. Sinänsä korona-aikana olennaista on myös taistella, jotta voimme säilyttää olemassa olevatkin työpaikat.

Koronan kohdalla on myös hyvin monin tavoin huomattu, kuinka tärkeää on yhteiskunnan apu silloin, kun pohja omalta toimeentulolta putoaa pois. Tästä on kyse myös ansioturvassa. Siksi leikkauksia etuisuuksiin on vaikea hyväksyä. Virkamiesten esitykset ovat joka tapauksessa neuvotteluissa pöydällä ja ne haastavat voimakkaasti meidät kaikki pohtimaan ratkaisuja. Hallituksen on budjettineuvotteluissa kyettävä rakentamaan eri tahojen tekemien esitysten pohjalta kestävä ja kunnianhimoinen työllisyyspaketti.

Virkamiesten työllisyyden työkalupakkiin kuuluu myös ajatus, että vastuuta työllistämisestä siirrettäisiin kuntiin, eli lähemmäs ihmistä. Ensiaskeleena ovat alkuvuodesta alkavat työllisyyden kuntakokeilut. Tämä on kannatettava suuntaus, kunhan samalla huolehditaan kuntien mahdollisuuksista panostaa työllisyyden hoitoon. Kuntien vastuiden ja resurssien on oltava tässäkin kohtaa tasapainossa. Kuntien talousarvioiden laadinta on käynnistynyt haastavassa tilanteessa. Kuntatalouden haasteet olivat suuria jo ennen koronaa. Valtion kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa kunnille osoitettiin mittava 1,4 miljardin euron tukipaketti. Koska koronan vaikutukset eivät rajoitu pelkästään tälle vuodelle, kunnat odottavat perustellusti myös ensi vuodelle valtiolta taloudellista tukea. Kansalaisilla on yhtäläinen oikeus peruspalveluihin. Jotta ne voidaan turvata kaikkialla, on kuntien rahoitus turvattava.

Katja Taimela

Kirjoittaja on salolainen kansanedustaja